Tämä netiti tässä näin on nimeltään Seppuku Ayase, Ayasen suvun kanta-äiti. Hän muutti Veronalaan kaikkeista suurimmalle tontille, jonka vain sattui löytämään. Hän rakastaa lapsia, ja toivoisi saavansa niitä ainakin kolme. Tämän lisäksi Seppuku toivoisi, että nämä kolme lasta valmistuisivat yliopistosta. Häntä kiehtoo miehissä parta ja mustat hiukset. Pulllakoita simejä hän ei ole koskaan voinut sietää.  

 Hänen luonteensa on 5-8-6-3-3, joten Seppuku on kaikessa lyhykäisyydessään menevä marisija.

 Kuten arvata saattaa, rahaa oli vain minimaalinen määrä. Näillä rahoilla hän osti kirjahyllyn, vessan pytyn, tiskialtaan, pienoisjääkaapin ja sängyn, jonka arvokkaat päällysteet hän oli tuonut mukanaan kun muutti pois kotoa. Tavaroita jouduttiin vaihtelemaan alussa kovin tiuhaan tahtiin.

 Heti ensimmäisenä aamuna Seppuku nappasi käteensä kirjahyllystä kirjan, joka käsitteli siivoamista. Kirjassa oli paljon kiinnostavaa ja uutta tietoa, mutta lukeminen piti pysäyttää pian. Lehdenjakaja toi tontille Veronalan sanomat -lehden, josta hän voisi etsiä itselleen töitä.

 Työpaikka löytyikin Lääketieteen uralta. Työpaikan järjestettyään Seppuku päätti alkaa metsästää miestä. Hän oletti, että mitä nopeammin hän löytäisi miehen sitä paremmin. Siispä tämä sim päätti valita puolison ensimmäisestä simistä, joka viehättäisi häntä edes vähän.

 Ensin paikalle sattui Kaarle Janatuinen. Mies ei kuitenkaan saanut Seppukun sydämestä paikkaa, ja suhdeluetteloonki nhän sai sydämen jonka päällä on punainen rasti. Seppuku kyllä yritti jotakin Kaarlen kanssa, mutta siitä ei syntynyt mitään. Tästä syystä hän päätti etsiä itselleen toisen miehen, joka sytyttäisi hieman paremmin. Sitä paitsi tuo nenä ei varmasti lähtisi kovin helpolla suvusta.

 Toinen vaihtoehto oli tämä mies tässä, Heikki Töllönen. Hän oli vielä rumempi kasvonpiirteiltään kuin Kaarle, eikä sytyttänyt Seppukua sen enempää. Siispä tämäkin mies sai jäädä rauhaan. Mistä löytyisi unelmien mies?

 Illan tullen tontille tuli vielä yksi vieras, mutta se ei ollut sim. Vieras oli koira nimeltään Lemmy. Tervehdittyään koirraa Seppukun piti kuitenkin lähteä toihin. Toivottavasti tuo koira ei olisi mitenkään pahatapainen...

 Turha toivo. Lemmy ryntäsi samassa Seppukun sängyn luokse ja raateli sen hetkessä nukkumakelvottomaksi. Nainen itse ei voinut tehdä yhtään mitään, koska oli töissä. Tämän tehtyään Lemmy juoksi pois tontilta viaton katse kasvoillaan, kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

 Aamun saapuessa tontille ilmaantui muuan mies kauhistelemaan sitä, kuinka Seppuku oikein haisi. Miehin nimi oli Nisse Kuisma, ja hän näytti sytyttävän edes hieman naisen sydäntä. Ehkä tässä olisi tuleva puolisoehdokas?

 Nisse viipyi tontilla koko yön ja pian paikalle tuli myös Auvi Luode. Nämä kaksi juttelivat hetken keskenään, mutta he eivät tulleet toimeen keskenään. Tästä syystä he alkoivat tapella keskenään, eikä voittajasta saatu koskaan ikuistettua kuvaa. Seppuku ei katsonut koko tappelua, joten sen loppuratkaisu jäi täydelliseksi mysteeriksi.

 Lopulta Seppuku sai tarpeekseen siitä, että hän haisi. Nainen marssi lavuaarin luokse, riisutui ja teki pesusienipesun. Tämä toimi ihan hyvin, vaikkei hygienia-palkkia täyttänytkään ihan kokonaan. Saatiin ainakin pahin haju pois.

 Tänä samaisena yönä paikalle ilmestyi myös läheisen susilauman johtajasusi, Takku. Koira kaivoi kuopan tontille ja tutustui nopeasti Seppukuun. Se häipyi vasta aamun koitteen jälkeen juoksujalkaa takaisin metsään, josta se oli tullutkin.

 Rahaa sai töistä, ja rahalla sai tavaroita. Seppuku sai ostettua itselleen uuden, paremman sängyn ja kaukoputeken, jonka parissa hän vietti useita tunteja päivässä. Hän tähyili kovin kiinnostuneena kreivi Capulaa, jonka kanssa hänellä sytytti todella paljon: kahden salaman verran. Mies saisi kuitenkin jäädä rauhaan, koska oli pelattava sim.

 Eräänä yönä Seppuku pyysi Nisseä treffeille. Treffien lopussa hän osti pikaisesti tontille parisängyn ja houkutteli miehen siihen kanssaan. Ja kaikki voivatkin arvata, mitä tästä seurasi. Taisi kyllä suojaus jäädä puolimatkaan.

 Seuraavana yönä tullessaan töistä Seppuku tuli raskaaksi. Hän soitti Nisselle ja pyysi tätä luokseen. Tämä näinen tahtoi varmistaa sen, että olisi turvallisesti naimisissa ennen kuin lapsi syntyisi. Ehkä tämä oli jokin perinne vanhemmilta sukupolvilta?

 Ja niin nämä kaksi ensin kihlautuivat, jonka jälkeen he vannoivat toisilleen ikuista uskollisuutta ja rakkautta. Itse asiassa tähän mennessä oli ehditty käydä jo kolmilla treffeillä, joista vain kaksi oli ollut unelmatreffejä. Kolmannet epäonnistuivat Seppukun huonosta mielialasta johtuen.

 

 Tämä on heidän talonsa sen jälkeen, kun Nisse muutti taloon tuoden mukanaan hieman päälle 2000 §. Mies oli romantiikkatavotteinen, ja hänen mieltymyksensä olivat perin omalaatuiset. Mies piti naisista, joilla oli silmälasit ja jotka haisivat. Hän oli luottopelaaja ammatiltaan, mutta tahtoi julkkiskokiksi.

 Muutettuaan taloon näki Nisse suloisen haisunäädän. Mies juoksi onnellisena eläimen luokse ja yritti silittää sitä. Haisunäätä yritti kyllä varoittaa miestä ärisemällä ja murisemalla, mutta tämä oli täysin turhaa. Siispä täytyi turvautua kovempiin otteisiin...

 ...Josta johtuen Nisse joutui hajustettavaksi. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin luikkia suihkuun. Onneksi haju sentään lähti suhteellisen helposti pois. Ehkäpä Nisse nyt tajuaisi jättää suloiset eläimet omaan arvoonsa?

 

 Ja sitten lopulta aamuyöllä kello 4.35 Seppukun synnytys alkoi. Nisse taisi nukkua viereisessä parisängyssä, mutta kukaan ei ollut oikein varma tästä. Jos hän ei nukkunut, niin sitten hän oli vessassa. Joka tapauksessa Seppuku sai kokea synnytyksen tuskat yksin.

 Tämän tuloksena maailmaan putkahti pieni tyttövauva, joka sai nimen Harakiri.

 Nisse päätti muuttaa ulkonäköään vanhoista hirveistä hiuksistaan tyylikkäämmäksi mieheksi. Jos katsoi oikeasta kuvakulmasta, niin hän näytti oikeastaan perin komealta. Itse asiassa Nisse laittoi itselleen jopa aavistuksen Seppukun meikkejä. Hmm.

 Kreivi Capula sai tarpeekseen Seppukun tiirailuista. Eräänä päivänä vanhus juoksi vanhuksen luo ja alkoi moittia tätä ties miksi. Ainakin sana "kyylä" toistui hänen puheissaan kovin usein. Mitä Seppuku oikein näki tässä rumassa vanhuksessa?

 Harakirista kasvoi taapero, jonka nenä on kaikkea muuta kuin kaunis. Pienokainen sai luonteen 5-5-9-8-1. Hänen taaperoikänsä oli kovin hiljaista,vaikka hän olikin ainut lapsi talossa. Lapsenvahtia ei tarvittu käyttää kertaakaan.

 Takku ei lopettanut vierailujaan ensimmäiseen kertaan. Eräs yö susi ilmestyi paikalle uudestaan ja alkoi äristä Harakirille, joka leikki talon ulkopuolella lelulla, joka hänelle oli ostettu. Onneksi susi ei tehnyt mitään sen pahempaa. Seppuku tuli, helli sitä hetken ja hääsi sen sitten tiehensä.

 Harakirin ensimmäinen sana oli "nallekarhu". Tiedä häntä sitten, miten tuo sanotaan sim-kielellä. Hän oppi kävelyn ja puhumisen, potalla käyminen jäi vain muutaman kerran päähän. Sääli sinänsä, sillä olisihan se ollut kivaa jos kaikki elämän perustaidot olisi opittu ennen lapsi-ikää.

 Stressaantuneena jostakin Seppuku onnistui tekemään talon ensimmäisen tulipalon. Nainen näytti kohtaavan palon kuvasta päätellen kovin rauhallisesti. Ilmekään ei värähtänyt. Tai, ehkei sittenkään. Oikeasti hän oli paniikissa. Tuli saatiin onneksi sammutettua, palomies oli ruma eikä hänestä olisi perijäainesta.

 Tulipalon jälkeen Seppuku käveli vessaan ja jäi katsomaan pihalle, jossa hän näki postilaatikon ja kaukoputken. Pelottava näkö tällä naisella, sillä kummatkin olivat juuri vastakkaisella puolella kuin mihin hän katsoi.

 Tuijottaessaan synkään yöhön nainen jäi miettimään, mitä huominen mahtaisi tuoda tullessaan...

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

 Tähän siis päättyy ensimmäinen osa Ayasen suvusta, anteeksi jos tämä on hieman lyhyt. Seuraavassa osassa näemme, mitä Nisse päättää tehdä huonoille tavoitepisteilleen ja tuleeko Harakirin lisäksi taloon muitakin perijä-ehdokkaita.